| Eläinten ystävä suosii luomua |
Luomutuotanto tarkoittaa tuotantoeläimistä
puhuttaessa muun muassa sitä, että eläimillä on väljemmät
ja paremmat olot kuin tavallisilla tuotantoeläimillä. Luomueläimiä
hoidetaan siten, että ne voivat käyttäytyä lajille tyypillisesti.
Eläimillä tulee olla riittävästi tilaa seisoa luonnollisessa
asennossa, kääntyä ympäri ja asettua makuulle niin, että kaikki
eläimet mahtuvat makaamaan yhtä aikaa. Makuualueen pohjan
tulee olla kiinteä, ja siinä pitää olla kuivitettu makuupaikka.
Eläimillä on oltava myös mahdollisuus hoitaa itseään ja tehdä
muita lajille tyypillisiä luonnollisia liikkeitä.
Luomueläimiä ei saa kytkeä kytkyellä eikä pitää sellaisissa
häkeissä, jotka estävät kääntymisen. Eläinten tulee pääsääntöisesti
päästä vuoden ympäri laitumelle tai ulkotarhaan, mikäli se
on sään ja eläinten kunnon kannalta mielekästä. Niiden tulee
voida elää lajilleen tyypillisissä ryhmissä.
Ruokinnassa pyritään mahdollisimman hyvin huomioimaan eläinten
ravinnontarpeet ja hyvinvointi. Eläimet on pääosin ruokittava
luonnonmukaisesti tuotetulla rehulla, joka on eläinlajin luontaista
ravintoa. Ruokinnassa ei ole sallittua käyttää esim. kasvunedistäjiä.
Nuorille luomueläimille pitää juottaa oman emon maitoa. Pakkoruokkiminen
on luomutuotannossa kielletty.
Luonnonmukaisessa eläintuotannossa korostuu tautien ennaltaehkäisyn
merkitys. Hoidon tavoitteena ovat pitkään tuottavat ja terveet
eläimet. Sairastumiset ja tapaturmat pyritään ehkäisemään
ennalta hyvän hoidon, terveiden ja kestävien eläinrotujen,
monipuolisen liikunnan ja luonnollisen elinympäristön avulla.
Jos eläin kaikesta huolimatta sairastuu tai loukkaantuu, se
tietenkin hoidetaan asianmukaisesti. Lääkintäkertojen määrä
on kuitenkin rajoitettu, ja jos raja ylitetään, eläin voi
tuottaa luomutuotteita vasta siirtymävaiheen jälkeen. |

Kuva: Sarianne Krautsuk |
Lisääntyminen ja jälkeläisten hoito tapahtuvat
mahdollisimman luonnollisesti. Rodut, jotka eivät kykene luonnolliseen
lisääntymiseen eivät ole sallittuja. Eläimillä tulee olla
mahdollisuus hoitaa itse jälkeläisiään.
Eläintuotannon ja kasvinviljelyn on luomutuotannossa muodostettava
sellainen kokonaisuus, jossa toteutuvat kestävän maataloustuotannon
periaatteet. Eläinten lukumäärä on suhteutettava sellaiseksi,
etteivät laitumet kulu liikaa ja kaikki kotieläinten tuottama
lanta voidaan käyttää lannoitteeksi. |
Lajikohtaisia määräyksiä
Nautojen tulee päästä ulkoilemaan ympäri vuoden. Luomuvasikat
saavat juoda emonsa maitoa kolmen kuukauden ikään asti. Viikkoa
vanhempaa vasikkaa ei saa pitää yksittäiskarsinassa, vaan
sen pitää päästä ryhmäkarsinaan. Tilavaatimus esim. enintään
200-kiloisella naudalla on 2,5 m² , kun tavallisessa tuotannossa
vaatimus 150–200-kiloisella eläimellä on 1,7 m².
Sioilla tulee olla pääsy ulkotarhaan vähintään
toukokuusta lokakuuhun. Sikojen ulkotarhassa pitää olla mahdollisuus
tonkimiseen. Emakoita on pidettävä ryhmissä lukuun ottamatta
tiineyden loppuvaihetta ja imetysvaihetta. Porsitushäkkien
käyttö on kielletty, samoin on kiellettyä pitää porsaita päällekkäisissä
karsinoissa tai häkeissä. Porsaiden tulee saada juoda emon
maitoa 40 päivän ikäisiksi. Tilavaatimukset luomusioilla ovat
kaksi kertaa niin suuret kuin tavanomaisessa tuotannossa,
esim. 50–85-kilon painoisilla luomusioilla 1,1 m² eläintä
kohti, tavallisessa tuotannossa taas 0,55 m².
Luomukanat elävät lattiakanaloissa, joissa niille on järjestetty
munintapesät ja nukkumaorret. Vähintään 1/3 lattiapinta-alasta
on oltava kiinteää lattiaa, joka on peitetty kuivikkeella.
Aina sään salliessa kanoilla on käytössä ulkotarha. Luomukanoja
sallitaan viisi neliömetriä kohden. Perinteisissä häkkikanaloissa
kanoja on 18 neliömetriä kohden. Häkkikanat elävät yleisesti
neljän kanan häkeissä, joita on päällekkäin kolmessa kerroksessa.
Uusiin perustettaviin häkkikanaloihin pitää nykyään varata
kanoille virikehäkit, joissa kanoja on 13 neliömetrillä.
Myös muulla siipikarjalla, mm. broilereilla, on samanlaiset
säädökset ulkoilusta ja lattiapinta-alan laadusta kuin munivilla
kanoilla. Siipikarjan kasvatuksessa tulisi suosia hitaasti
kasvavia rotuja. Suomessa tällaisia rotuja ei ole määritelty,
joten kasvatuksessa noudatetaan vähimmäisteurastusikiä, joka
broilereilla on 81 vuorokautta. Tavanomaisessa tuotannossa
broilerit teurastetaan n. 36 vuorokauden ikäisinä.
Myös mm. lampaille, vuohille ja hevosille on määritelty lajikohtaiset
säännökset, mutta Suomessa näitä eläimiä ei juuri ole luomutuotannossa.
Luomutuotanto Suomessa
Valvottua luonnonmukaista kotieläintuotantoa on Suomessa harjoitettu
1980-luvun lopulta lähtien. Nykyään sitä harjoitetaan vajaalla
400 tilalla. Luomutuotteiden kysyntä on kasvussa, mutta luomukotieläintalous
on kehittynyt kasvintuotantoa hitaammin. Nestemäisiä maitovalmisteita
ja munia on jo saatavilla melko hyvin, mutta lihan ja lihatuotteiden
valikoimat ovat puutteelliset. Kuluttajien kannattaakin kysellä
näitä tuotteita kauppiailta, sillä kysynnän lisääntyminen
johtaa myös tarjonnan lisääntymiseen ennemmin tai myöhemmin.
Eläinten ystävälle on tärkeää suosia luomua nimenomaan eläintuotteita
ostaessaan, jotta luomueläimien määrä lisääntyisi ja eläinten
hyvinvointi näin paranisi. Luomutuotteiden merkinnät
Luomumerkkejä on useita, ja niiden väliset erot ovat jossain
määrin vaikeaselkoiset. Erilaisista merkeistä huolimatta kaikki
luomutuotteet täyttävät kuitenkin EU:n luomuasetuksen määrittelemät
vaatimukset. Suomessa näkee eniten ns. aurinkomerkkiä
ja leppäkerttumerkkiä, mutta EU:ssa on käytössä myös
monia muita merkkejä. |
 |
Luomu - valvottua tuotantoa -merkki eli aurinkomerkki
on viranomaisen luomumerkki. Se noudattaa EU:n asetuksen luomuehtoja
ja osoittaa, että tuote on suomalaisen viranomaisen valvonnassa.
Tuotteen tulee olla valmistettu, pakattu tai etiketöity Suomessa.
Merkin myöntää Kasvintuotannon tarkastuskeskus KTTK.
|
 |
Leppäkerttumerkki kertoo Luomuliiton
tuotantoehtojen mukaan tuotetuista tuotteista. Sen käyttö
edellyttää luomuvaatimusten lisäksi tuotteelta suomalaista
alkuperää. Merkin haltija, myöntäjä ja valvoja on Luomuleppis
Osuuskunta.
|
Lähteet:
Kasvintuotannon tarkastuskeskus: Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet – eläintuotanto
Finfood
Kultamuna
|
|
©
Pesu ry. Kuvien kopiointi kielletty! |
|